Kävimme kaupungissa shoppailemassa tulevalle koiranpennullemme pedin ja ruokaa ja sitten kävimmekin itse syömässä. En ymmärrä miten lapsiperheet järjestävät ulkona syömisen. Miehen 8-vuotias veli mm. tilasi ruokansa näin: "Mie haluan hampurilaisen kaikilla mausteilla, mutta ei juustoa, sipulia eikä salaattia." Lapsen logiikka. Suloista tosin.
Loppupäivä meni oikein leppoisasti miehen askarrellessa koiraporttia ja minun tehdessä, noh, ei mitään. Enää viikko ja saamme hakea vauvan kotiin! (<3) En malta odottaa. Ehkä en stressaa ovulaatioita ja kiinnittymisiä nyt niin paljon, kun koira vie huomion ja kenties tässä kuussa sitten tärppääkin!
Tänään postissa tuli ovulaatiotestejä, ajattelin tässä kierrossa taas vaihteeksi testailla. Lämpöjäkin olen nyt mittaillut joka aamu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti