Kärsimättömyyttä

Olen ollut tämän viikon jokseenkin poissaoleva joten en ole blogin puolellekkaan vaivautunut. Koiranpentu vie aikaa, mutta olen myös murehtinut jo nyt oletettua negatiivista viivaa raskaustestissä. 

Nyt siis meneillään dpo 9 enkä ole vielä testaillut. Eihän vielä välttämättä mitään näkyisikään, mutta silti olen miettinyt jo testaamista. Samalla, kun haluaisin testata niin olen varma etten ole raskaana. 

Minulla ei ole juurikaan oireita. Paitsi on. Mutta ne ovat keksittyjä. Luulisin. Monta päivää olen vain kuulostellut kehoani ja välillä olen varma onnistumisesta ja välillä taas täysin vakuuttunut epäonnistumisesta. Useimmiten jälkimmäistä. Voi tätä rentoutta (lue: epätoivoa). 

Menisivätpä päivät nopeammin! Maanantaina pitäisi laskujen mukaan menkkojen alkaa. Nyt ei auta kuin rukoilla jumalaa ettei näin käy. 

                 Helga etupenkillä <3

Dpo 4

Olen siis mittaillut aamulämpöjäni nyt tämän kierron ajan tunnollisesti lukuunottamatta yhtä aamua. Olen myös pyrkinyt täsmällisyyteen ajan kanssa, mutta myönnettäköön, että koiranpennun tulon jälkeen olen joutunut heräämään hieman aikaisemmin ja näin ollen myös mittaamaan lämmön aikaisemmin.

Noh, käyrästä huomaa kuitenkin selvän lämmönnousun kp 17 jälkeen joten toivon, että tämä on todiste ovulaation tapahtumisesta. Nousevatko lämmöt ollenkaan jos ovulaatiota ei tapahdu? 

Olen pistänyt merkille, että monien raskautuneiden lämpökäyrissä tapahtuu kiinnittymisen jälkeen vielä lisää lämmönnousua ja olen pohtinut, että onko se näin aina. Nyt odotankin, että josko lämmöt nousevat vielä lisää ns. viimeisellä viikolla ennen kuukautisia, voisin jo päätellä jotain. :)

Viime kierrossa lämmöt lähtivät laskemaan kolme päivää ennen kuukautisia. Tuntemuksista sen verran, että pientä sukkapuikkomaista tuikkailua on edelleen, mutta erityisesti vessassakäynnin yhteydessä. 

Tämä piinailu on yhtä kidutusta. Ajattelin tänään ottaa lasin viiniä, kun ajattelimme miehen kanssa pitää leffaillan. Olenkohan liian aikaisessa?

Hyvää viikonloppua!